Hietaniemen hautausmaa – aineistoa tutkintotilaisuuteen

Opastus- ja matkailutaustaa

Tämä blogipostaus on osa aineistostani ”Erikoisoppaana toimiminen”- tutkinnonosaan Matkaoppaan ammattitutkinnosta. Esittelen blogissani opastusosaamistani Hietaniemen hautausmaalla osana tutkintoani.

Minulla on yli 40 vuotta kokemusta matkailualalla, eri tehtävissä matkatoimistoissa, matkailuyrittäjänä ja – kouluttajana. Olen opastanut ja toiminut matkanjohtajana Suomessa, monissa Euroopan maissa ja Kauko-Idässä. Pohjois-Amerikassa ja Egyptissä. Olen opastanut monilla teemoilla ja erilaisille yleisöille. Suomessa olen opastanut, silloin kun on tullut sopiva tilaisuus, itseasiassa aloitin opastamalla Savonrannan Kääpäsaaren lomakylän vierailijoita jo 1970-luvun alussa. Auktorisoitu Helsinki-opas minusta tuli keväällä 2009.

Täällä cv: http://www.ullisexperience.fi/fi/CV+ja%3Cbr%3Ereferenssit.html

Ullis. Matkailualalla jo vuodesta 1975

Helsinki Urban – Nature. Opastan tällä hetkellä päivätyöni ohella Helsingissä ja kaupungin lähiympäristössä. Palvelen eri matkatoimistojen ulkomaisia ja kotimaisia matkailijaryhmiä ja teen päiväretkiä Porvooseen ja Tuusulanjärvelle. Haluan opastaa ihmisiä kokemaan kaupungin keskustan nähtävyyksien  lisäksi myös luontoa ja kertoa suomalaisten kulttuurihistoriasta, jonka keskeinen sisältö on ihmisen suhde luontoon. Urban-Nature on teemana myös erikoisopastuksissa, joita olen tehnyt koko ajan. Kirjoitin Matkailuyrittäjän Maamme-kirjan (Edita, 2006), jossa selvittelin myös suomalaisen kulttuurin ja luonnon yhteyttä.  Opetan matkailuaineita Helmi liiketalousopistossa. https://www.liiketalousopisto.fi/web/portfolio/patevoidy-aikuisopinnoilla-aikuisopinnot-iltaopiskelu/

Tässä linkistä sivuilleni, jossa on joitakin opastusteemojani: http://www.ullisexperience.fi/fi/Opastuksia.html

Sauna on keskeisin osa suomalaista vieraanvaraisuutta

Sauna on keskeisin osa suomalaista vieraanvaraisuutta

Sauna. Olen saunaopas ja olen kirjoittanut kirjan saunakulttuurista ”Satu meni saunaan. Sauna the Bathing and the Tourist” ( Haaga-Helia 2008) ja saunan hyödyntämisestä matkailussa ja vieraanvaraisuudessa Suomessa. Lisätietoja täällä: http://www.ullisexperience.fi/fi/Saunaohjelmia.html

hietaniemi

Hietaniemen hautausmaa

Olen ollut kiinnostunut Hietaniemen hautausmaasta ja olen kokenut että sieltä saa loputtomasti uusia teemoja opastuskierroksille. Olen tehnyt Hietaniemen yleiskierroksia ja seuraavia teemakierroksia:

  • sotilaallinen Hietaniemi
  • valtiopäivämiehiä ja poliitikkoja
  • suomalainen sivistys

Hietaniemen hautausmaalla voi kertoa Suomen historiasta, ihmisistä ja elämäntarinoista. Kävely hautausmaalla antaa perspektiiviä opastukselle ja se antaa asiakkaille mahdollisuuden osallistua ohjelmaan kertomalla omista muistoistaan ja kokemuksistaan. Tältä ei Hietaniemessä voi välttyä, joten oppaan isoin ongelma on pysyä aikataulussa.

hietaniemiuurna

Asiantuntijuus ja erikoisoppaana toimiminen

Laadin opastukseni yleensä kolmen viitekehyksen varaan:

Euroopan metsäkartta1

1. Maantieteellinen kehys ”panee asiakkaat kartalle”. Ihmisten käsitys maantieteestä on aina subjektiivinen, koska se perustuu omiin käsityksiin ja tunteisiin, etäisyyksiin ja ennakkoluuloihin. Tukholma on lähempänä kuin Pietari vaikka etäisyys on suurin piirtein sama noin 400 km (Pietariin 368 km ja Tukholmaan 397). Helsinki ja Hietaniemen hautausmaa, sijaitsee Itä- ja Länsi-Euroopan rajalla, hyvin pohjoisessa, 60´leveyspiirillä. Helsinki on maailman ainoa pääkaupunki, jossa satama jäätyy talvella.

Suomenlahti  määrittää maantieteellisesti ja poliittisesti Helsingin merkityksen. Suomenlahti on kapea, strategisesti tärkeä väylä idän ja lännen välillä, jossa jo 800-luvulla on seilannut lännestä viikinkejä itään kaupan ja vallan perässä. Parhaillaan Naton alukset, venäläiset sukellusveneet ja ilmavoimat mahtailevat toisilleen Suomenlahdella. Hietaniemen hautausmaalla maantieteellinen viitekehys tulee ymmärrettäväksi, koska se alun perin on perustettukin Sveaborgin, Viaporin eli Suomenlinnan upseerien hautausmaaksi. Suomenlinna perustettiin ensin 1748  estämään Venäjän ekspansiota läntisille merille ja vuoden 1809 jälkeen Suomenlinna suojasi Venäjää lännestä tulevilta hyökkäyksiltä. Hietaniemessä Helsinki paikantuu osaksi muuta Eurooppaa, etäisyydet Krimille, Ukrainaan, Tukholmaan, Tallinnaan ja Moskovaan määrittyvät uudelleen.

Suomen itäraja

2. Historiallinen kehys. Suomalaisten historia on jaettavissa esimerkiksi näin:

esihistorialliseen tarinoiden aikaan

Ruotsin vallan aikaan, jota kesti yli 650 vuotta ja

110 vuoden autonomian aikaan, jolloin suomalaisia hallitsi viisi keisaria, kolme Aleksanteria ja kaksi Nikolaita, Romanoveja, joilla kaikilla oli kummallinen kohtalo.

Sitten alkaa lähes 100 vuoden itsenäisyyden aika.

Tämän lisäksi meillä on aina tulevaisuus

Hietaniemeen haudattu Zacharias Topelius oli varsinainen velho ja näki tulevaisuuteenkin:

topelius sitaatti

Hietaniemen hautausmaalla on nähtävissä ja koettavissa autonomian ja itsenäisyyden ajan historian tärkeimmät tapahtumat ja henkilöt. Hautausmaalla saa perspektiiviä menneiden sukupolvien kulttuuriperintöön ja työhön yhteiskunnan hyväksi. Esiin tulee usein ”isältä pojalle”-keskustelua ja puhetta kansakunnan ”kestävästä kehityksestä”.

Pyrin asiakasryhmän mukaan soveltamaan reitin varrella esiin tulevien historiallisten tapahtumien ajoitusta ihmisten omaan historiaan. Asiakkaat kokevat miellyttäviä ”samaan aikaan toisaalla…” – kokemuksia ja ”silloin kun isoäiti syntyi, hän oli Keisarillisen Venäjän kansalainen, ja Suomessa viralliset kielet olivat venäjä, ruotsi ja suomi”.

Suomen kieli Hietaniemessä

Hietaniemen hautausmaan vanhaan osaan on haudattu vain ruotsinkielisiä ihmisiä, ortodoksiselle puolelle autonomian aikana venäjänkielisiä. Kun ns. ”Uuden puolen” vihkiäiset oli pidetty vuonna 1864 ruotsiksi, anoi suomalainen seurakunta, että seremonia voitaisiin pitää myös suomeksi, mutta Porvoon tuomiokapituli ei antanut siihen lupaa.

Suomenkieli on nykysuomalaisille luonnollinen tapa puhua, mutta 1860-luvulla 90 prosenttia kansasta ei juuri saanut korkeampaa sivistystä omalla äidinkielellään, vallankäytön kieliä olivat ruotsi ja venäjä.

Suomalaisen sivistyksen kertomus on Hietaniemessä ymmärrettävissä, vaikka suurmiehet Runeberg, Topelius, Sibelius (kaikki ruotsinkielisiä) ja Lönnrot on haudattu omille kotipaikkakunnilleen.

Snellmanin hauta on Hietaniemessä ja hänen ja monien muiden suomenmielisten vaatimus suomenkielen virallisesta asemasta ja kansallisista oikeuksista sai lain voiman vuonna 1864 alkaneilla valtiopäivillä.

Snellman sanoi: ”Väkivalloin emme mitään voi, sivistys on ainoa voimamme”. Se asettuu nykyhallituksen leikkauspolitiikan aikana uusiin mittasuhteisiin, kun Suomen valtakunta on itsenäinen ja valtakunta on vauraimmillaan.

Topelius, jolle mm. professori Matti Klinge antaa ”suomalaisen kulttuurin monopolin” on haudattu Hietaniemeen.Topelius kannatti kaksikielistä Suomea: ”Nytpä ymmärrän sen. Tämä maa on minun isänmaani. Joko minä suomen kielellä kutsun sen Suomenmaaksi, tahi ruotsiksi nimitän sen Finland, on se kuitenkin aina sama maa.” Maamme-kirja (Boken om vårt land, 1875.) Minun hallussani oleva kirja on Maamme-kirjan 59.painoksesta.

Yhteiskunnalliset voimat Hietaniemessä

Suurin osa Hietaniemen muistomerkeistä on pystytetty Suomen kulloisellekin eliitille, korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa oleville miehille ja heidän perheilleen. Muutamia merkittäviä naisia on haudattu omiin hautoihinsa komeiden paasien alle. Alemmat sosiaaliluokat, porvarit ja merkittävät käsityöläiset pystyttivät hautapaasia, jotka vielä ovat näkyvissä, mutta alempien yhteiskunnallisten kerrosten puiset ristit ovat jo lahonneet ja haudat kadonneet.

 Työväenliikkeen merkitys Suomen rakentamisessa pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi näkyy Hietaniemessä useiden ihmisten elämäntyön muistamisessa. Näkyvimmin työväenliike manifestoi läsnäolonsa Hietaniemessä, kun kansanedustaja ja toimittaja, työväenliikkeen perustajiin kuulunut Eetu Salin haudattiin kirkonmiesten, akateemisten oppineitten, liikemiesten ja Helsingin eliitin keskelle vuonna 1919.

eetu salin

Kuva: Työväen kalenteri 1920.

Suomen tasavallan historian sadan vuoden kerrostumat tulevat esille eniten ”Uuden hautausmaan” ja 1930-luvulla perustetun Hietaniemen kertomuksissa.

Tasavallan presidentit on haudattu lähelle Suomen suurinta sankarihautausmaata, jossa on myös Mannerheimin suuri hautamuistomerkki Sankariristin vieressä. Sotien sankareita muistetaan myös sotiin osallistuneiden eri ryhmien muistomerkeillä samalla alueella.

3. Kulttuurinen viitekehys on opastuksen sisällössä monimutkaisempien, maantieteelliseen ja historialliseen viitekehykseen upotettujen asioiden kertomista ja keskustelua, vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa. Tässä keskustelussa kaksi aikaisempaa viitekehystä antavat mukavat ja joustavat ”säännöt” tällaiselle kulttuuriselle opastuskeikalle, ohimenevälle, mutta ainutkertaiselle retkelle sille osallistuvien ihmisten ja oppaan elämässä. Asiakkaat voivat omassa mielessään liikkua omalla kartallaan ja omissa tarinoissaan. Asiakkaiden ajatuksiin opastus antaa jotain uutta, kertaa jotain vanhaa ja rakentaa yhteyksiä ja liittää historiaa ja nykyaikaa. Ainetta ja ikuisuutta.

maailmankaikkeude

Hautausmailla

muuria ja nokian talot

Olen kerännyt tietoa Hietaniemeen haudattujen henkilöiden historiasta ja tutustunut heidän elämäntyöhönsä ja tuotantoonsa. Työ jatkuu ja muuttuu koko ajan mielenkiintoisemmaksi. Olen koonnut tähän esimerkiksi muutamia tarinoita, jotka ovat pieni osa materiaalistani.

 

Hietaniemen hautausmaa koostuu: Islamilaisesta, Suomen kaartin, Helsingin ortodoksisen seurakunnan hautausmaista. Luterilaisista Vanhasta, Uudesta ja 1930-luvun lopulla käyttöön otetuista osista, Hietaniemenkadun toisella puolella sijaitsevista Uurnalehdosta, Juutalaisesta hautausmaasta ja Ortodoksisesta hautausmaasta (MOskovan patriarkaatti)

Hietaniemen hautausmaa koostuu: Islamilaisesta hautausmaasta, Suomen kaartin hautausmaasta, Helsingin ortodoksisen seurakunnan hautausmaasta, Luterilaisista Vanhasta, Uudesta ja 1930-luvun lopulla käyttöön otetuista osista, joissa sijaitsee mm. Suomen suurin sainkarihautausmaa ja Sankariristi. Hietaniemenkadun toisella puolella sijaitsee Uurnalehto, Juutalainen hautausmaa ja toinen Ortodoksinen hautausmaa, johon on haudattu Moskovan patriarkaatin alaiseen ortodoksikirkkoon kuuluvia.

Helsingin ortodoksisen seurakunnan hautausmaa

  • Eliaan kirkko 1
  • ikonostaasi

Pyhä Elian kirkon ikonostaasi on seilannut aikoinaan venäläisessä kauppalaivassa. Matkalla sattuneessa välikohtauksessa laivan kapteeni piiloutui ikonostaasin taakse, mutta takaa-ajajat ampuivat ikonostaasin läpi ja luodinreikiä on vielä nähtävissä puupienoissa.

Hietaniemen ortodoksisella hautausmaalla on kaksi rakennusta; Pyhän Elian kappeli vuodelta 1852  ja Pyhän Eliaan kirkko, joka on vihitty käyttöön vuonna 1958.

 

Kirkkoa ja hautausmaata on hoitanut jo yli 30 vuoden ajan suntio Johannes Porokara.

Suntio Johannes Porokara on huolehtinut ortodoksisesta hautausmaasta ja kirkoista jo yli 30 vuotta.

  • Asiakkaat haluavat muistella Hietaniemessä Kirka ja Sami Babitzinia. Matkatoimistojohtaja Liisa Hietalan asiakkaat kierroksella. Taustalla varakkaan rakennusgrynderin, todellinen valtioneuvos, kauppias ja rakennusurakoitsija Jakov Longinpoika Tsernysevin muistomerkki, joka oli myös Uspenskin katedraalin urakoitsija.

Ina ja Tito Colliander

Ina Colliander

Ina Colliander: Enkeli sininen. Ateneumin taidemuseo. Puupiirros. 1959.

Ina Behrsen syntyi Pietarissa ja muutti 1920 luvulla Suomeen ja meni naimisiin Tito Collianderin kanssa. Molempien lapsuus ja nuoruus oli erittäin vaikeaa aikaa Venäjän vallankumouksen myllerryksissä, jolloin perheet menettivät koko omaisuutensa, perheenjäseniä sairastui ja kuoli ja molemmat joutuivat näkemään nälkää ajoittain.

Ina Collianderin puupiirrokset ovat taidokkaita ja varsinkin hänen enkelikuvansa ovat tunnettuja. Niitä on useissa taidekokoelmissa ja kirkoissa.

Tito Colliander oli uskonnollinen pohdiskelija, kirjailija ja ikonimaalari. Hän kirjoittaa Lapsuuden huvilat- kirjassa: ”Ihmeen usein näen täällä yksinäisiä miehiä, minun ikäisiäni, ehkä pari vuotta vanhempia, jotka itkeskelevät varkain. Vai onko niin, että huomaan heidät nyt paremmin kuin ennen? … Noita harmaatukkaisia miehiä, jotka istuvat yksinään ja alkavat hiljaa itkeä. Näköjään ilman syytä. Heidän silmänsä sumentuvat, täyttyvät kyynelistä, ja kun kyyneleet tulvivat yli, he ottavat rauhallisesti nenäliinansa ja kätkevät silmänsä siihen. Toinen käsi lepää pöydällä tai polvella ja pitelee silmälaseja.”

Historian opiskelu ja yksittäisten tapahtumien etsiminen ja sijoittaminen historian lomaan on oppaan mielenkiintoista työtä. Löysin Ina Collianderin ”Enkeli sininen” – kuvan postikorttina kauan sitten ja Tito Collianderin ”Lapsuuteni huvilat”-kirjan kirjaston kierrätyshyllystä ja Collianderien haudan Hietaniemestä.

  • ort 2 onneton rakkaus

    Murheellinen rakkaustarina : Vanha upseeri nai nuoren neidon. Neito rakastuu kuitenkin häiden jälkeen nuoreen mieheen. Neito on puhdassydäminen eikä kestä ristiriitaa, vaan ottaa myrkkyä ja kuolee. Vanha upseeri murtuu ja hän käy päivittäin nuoren vaimonsa haudalla ja rakentaa haudalle pienen huoneen muisteluaan varten.

     

 

ort faberge

Fabergé-suvun jäseniä on haudattu Hietaniemeen.

 

Vanha luterilainen hautausmaa

Aurora Karamzinin pukuloistoa Valtiopäivien avajaisista 1863

Aurora Karamzinin pukuloistoa Valtiopäivien avajaisista 1863 (Kansallisarkiston näyttely 2012)

 

  • Aleksanteri_II_avaa_valtiopäivät_1863

    Aurora Karamzin ylhäällä vasemmalla  Ekmanin maalauksessa, jota säilytetään Ritarihuoneella.

     

aurora karamzin jalatAuroran tarina on kokonaisten kirjojen mittainen. Yllä yksityiskohta hänen hautamustomerkistään (Ville Vallgren), jossa kuvataan Auroran armeliaisuutta kovan kohtalon saaneita naisia kohtaan. Aurora johti merkittävää sosiaalista projektia köyhien auttamiseksi ja perusti Diakonissalaitoksen.

Nälkävuodet

Vähän Valtiopäivien jälkeen vuosina 1866-68 kuoli 270.000 ihmistä Suomessa nälkään, 100.000 joutui mierontielle ja he olivat pääasiassa maatonta väestöä ”loisia”.  Aleksis Kivi, joka on haudattu Tuusulaan, mutta joka elämänsä viimeisenä vuonna oli hoidossa Hietaniemen hautausmaan vieressä sijaitsevassa Lapinlahden mielisairaalassa,  kirjoitti järkyttävän runon tästä ajasta. Tässä katkelma:

”Oma poikaseni, armahani,

Sydämmeni kultakäpynen,

Täytyypä mun lähettää sua käymään,

Mieron kurjaa tietä astumaan….

”Ole oma, uljas poikaseni,

Koska mieron kenkii polkeilet,

Toivo päivii parempia vielä,

Onnen päivii majassamme tääl.

Meil on kohta kesä lämmin,kaunis:

Viita soi ja linnut laulelee,

Koska mansikkoja poimeilemme

Ahol paistehessa auringon.

Ole oma, kiltti poikaseni,

Madollekaan pahaa elä tee,

Astu siivost kylissä ja teillä,

Muista aina taivaan Jumalaa.

Niinpä vaimo huohottaen lausuu

Poikaans kyyneleillä valellen;

Lähtee poika tielle talviselle

Emäntien armoo anomaan.”

——

Tässä välissä äiti kuulee sudet ja pakkastuulen ja kuolee rukoukseen. Ja sitten:

”Kinoksella pieni poika istuu,

Lumi kiireellänsä kimmeltää,

Kainalossa onpi paimenlaukku,

Laukus kaarnaleivän palanen.

Tammipakkanenpa seisautti

Vienon sydämesä sykkinän,

Mut nyt ollos huoletonna aina

Kylmän, nälän tuskist poikanen.

Tähtikirkas puol-yön taivas kiiltää,

Myrsky raueten jo hengittää,

Äänetön, kuin lähde lehtilaaksos,

Sinisyydes loistaa kelmee kuu.”

Sitten runoilija tietää kertoa, ”kaksi tähtee, armahammat muita, säteilee tuol taivaan kannen all.”

Mielenkiintoisia ihmisiä

Vanhan puolen hautausmaalle on haudattu poliitikkoja, liikemiehiä, rakentajia, tiedemiehiä, taiteilijoita. Ja näiden puolisoita ja lapsia.

 

Palmen

J.A. Palmén oli ensimmäinen suomalainen eläintieteilijä, joka sovelsi tutkimuksessaan Darwinin kehitysoppia. Hän oli lintutieteilijä, joka tutki lintujen muuttoreittejä.

 

Teurastajamestari Salomon Janssonin punatiilinen mausoleumi.

Teurastajamestari Salomon Janssonin suvun punatiilinen mausoleumi.

  • Taidemaalari Venny Soldan on poikineen haudattu Hietaniemeen. Hänen puolisonsa kirjailija Juhani Ahon ruumiin kuljetti juhlajuna Iisalmeen. Ahon arkkuun laitettiin hänen toivomuksestaan Hardy Palakona-vavan ja puurasian jossa on parhaat lohiperhot, jotta Aho "asunnoilla autuaitten" pääsee heti kalaan.

    Taidemaalari Venny Soldan on poikineen haudattu Hietaniemeen. Hänen puolisonsa kirjailija Juhani Ahon ruumiin kuljetti juhlajuna Helsingistä Iisalmeen. Ahon arkkuun laitettiin hänen toivomuksestaan Hardy Palakona-vapa ja puurasia, jonka sisällä ovat Ahon  parhaat lohiperhot, jotta Aho ”asunnoille autuaitten” ehdittyään pääsee heti kalaan.

  • tigestedt
  • Helene Schjerfbäckin haudan lähellä, Lapinlahden sairaalan lähteen tuntumassa on korkea Tigerstedtien paasi. Erik Magnus Campbell Tigerstedt oli keksijä ja äänielokuvan kehittäjä Amerikassa.
  • Eric_Tigerstedt_1915

”Tulee vielä aika, jolloin ihmiset istuvat kodeissaan ja seuraavat maailman tapahtumia laitteella, jota nimitän sähköiseksi silmäksi. Kun ihmiset tottuvat äänielokuvaan, tulevat he pian ottamaan käyttöön myös sähköisen silmän. Tulen antamaan sille nimen elektroftalmoskop.”

  • Elisabeth Järnefelt ja kenraali August Järnefelt ovat lahjakkaan sisarussarjan vanhempia

    Elisabeth Järnefelt ja kenraali August Alexander Järnefelt ovat lahjakkaan sisarussarjan vanhempia, tunnetuimpia Arvid, Armas, Eero, Aino.

  • Järnefelt_family

    Järefeltien vävypoika Jean Sibelius neljäntenä vasemmalta

  • Christian Sibelius

    Christian Sibelius oli Jean Sibeliuksen veli ja viereisen Lapinlahden sairaalan ylilääkäri.

  • Sairaanhoitaja Sophie Mannerheim teki elämäntyönsä auttamalla sairaita ja tukemalla kuuluisaa veljeään.

    Sairaanhoitaja Sophie Mannerheim teki elämäntyönsä auttamalla sairaita ja tukemalla kuuluisaa veljeään.

  • Tove Janssonin haudalla on paljon vieraita. Joskus siellä nökee pikkumuumeja ja japanilaisia karkkeja.

    Tove Janssonin haudalla käy paljon vieraita. Joskus siellä nökee pikkumuumeja ja japanilaisia karkkeja. Tove Janssonin perhehaudassa ovat myös vanhemmat Viktor ja Ham ja veli Lars.

Uusi puoli

Hietaniemen ”uusi puoli” on perustettu jo 1864. Hautausmaakierroksella ehditään yleensä käymään läpi vain muutamia osia Hietaniemen hautausmaasta. Vanhan ja Uuden puolen välissä sijaitseva Taiteilijakukkula on kiinnostava paikka, jossa on lähes kaikki ovat kävijöille tuttuja. Uuden puolen Mechelininkadun päässä sijaitsee mm. Eino Leinon ja  Joel Lehtosen haudat, Erkkojen sukuhauta. Lähellä muualle haudattujen muisteluaukiota sijaitsee Merikantojen hauta.

  • merikanto

    Oskar Merikanto on antanut suomalaisille unohtumattomia säveliä. Hän oli  musiikkielämän merkittävimpiä tekijöitä, Johanneksen kirkon kanttori, Aino Actén toveri Savonlinnan oopperajuhlien perustajana, lukemattomien rakkaiden laulujen säveltäjänä, Kesäillan valssi, Laululle, Työväen marssi, Laatokka. Aarre Merikannon oopperat Juha ja Pohjalaisia ovat modernin oopperan huippua. Ukri Merikanto oli merkittävä kuvanveistäjä.

  • fazer

    Kuuluisa teollisuusperhe.

  • stålberg

    Suomen ensimmäinen presidentti Kaarlo Juho Stålberg on haudattu sukuhautaan kortteliin 19.

  • Sylvi Kekkonen on haudattu siskonsa kanssa samaan hautaan. Presidentti Urho Kekkosen hauta on Hietaniemen presidenttialueella.

    Kirjailija Sylvi Kekkonen on haudattu siskonsa kanssa samaan hautaan. Presidentti Urho Kekkosen hauta on Hietaniemen presidenttialueella.

  • Kansallisteatterin näyttelijöille on perustettu oma hauta.

    Kansallisteatterin näyttelijöille on perustettu oma hauta.

  • Elmer Diktoniuksen kirja Janne Kuutio on antanut inspiraation hautakiveen. Diktonius on kirjoittanut näin: Taivas on niin kummallinen. yö niin hiljaa, - kaikki kulkee äänetönnä kohti kuolemaansa. Haaveet, haavat unhon saavat, tuskat, riemut… kaikki häipyy hämärään. Taivas on niin kummallinen, yö niin hiljaa, - tuskin kuulet sydämesi lyövän. Elmer Diktonius teoksesta "Kirjaimia ja kirjavia", 1956

    Elmer Diktoniuksen kirja Janne Kuutio on antanut inspiraation hautakiveen. Diktonius on kirjoittanut näin: Taivas on niin kummallinen.
    yö niin hiljaa, –
    kaikki kulkee äänetönnä
    kohti kuolemaansa.
    Haaveet, haavat
    unhon saavat,
    tuskat, riemut…
    kaikki häipyy hämärään.
    Taivas on niin kummallinen,
    yö niin hiljaa, –
    tuskin kuulet
    sydämesi lyövän.
    Elmer Diktonius
    teoksesta ”Kirjaimia ja kirjavia”, 1956

  • Kaikki eivät ole kuuluisuuksia. Tämä hieno hautareliefi muistaa insinööri ja lehtimies Gustaf Mattssonia, s. 1873.

    Kaikki eivät ole kuuluisuuksia. Tämä hieno hautareliefi muistaa insinööri ja lehtimies Gustaf Mattssonia, s. 1873.

  • Pikku Armas on haudattu perhehautaan. Vielä 1920-luvulla joka neljäs lapsi kuoli ennen kuin ehti täyttää 2 vuotta.

    Pikku Armas on haudattu perhehautaan. Vielä 1920-luvulla joka neljäs lapsi kuoli ennen kuin ehti täyttää 2 vuotta.

  • Vaunumaakari Nissinen rouvineen lepää rannan tuntumassa.

    Vaunumaakari Nissinen rouvineen lepää rannan tuntumassa.

  • Ylitirehtööri sukuineen.

    Ylitirehtööri sukuineen.

 

Walter Runeberg veisti haudalle pariskunnan, jossa vaimo on jo irtautunut ja mies vielä osittain maassa kiinni. Runbebergin vaimo kuoli ennen miestään ja molemmat lepäävät tässä haudassa.

Walter Runeberg veisti haudalle pariskunnan, jossa vaimo  on jo irtautunut ja mies vielä osittain maassa kiinni. Runbebergin vaimo kuoli ennen miestään ja molemmat lepäävät tässä haudassa.

Hietaniemen_hautausmaa_ilmastaJätän tästä postauksesta pois paljon kierroksilla käsiteltävää aineistoa, mm. presidenttihaudat, sankarihaudat, jotka näkyvät yllä olevassa kuvassa. Reitin suunnittelun mukaisesti käydään myös yllä olevalla alueella.

Lähteet:

Olen kirjannut tähän ne lähteet, jotka suoranaisesti liittyvät Hietaniemen kierrokseen. En liitä mukaan esimerkiksi kaunokirjallisia teoksia tai tietotekstien osia, joista olen aikojen kuluessa löytänyt aineistoa opastuksiin.

Pehkonen, Marja: Hauraita muistoja Helsingin hautausmailta. Helsingin kaupunginmuseo, Narinkka. 2008

Seppovaara, Juhani: Elävä hiljaisuus Hietaniemen hautausmaalla. Otava.2002.

Viro, Voitto: Vanha hautausmaa. Helsingin Hietaniniemen hautausmaan opas. Otava.1993.

Vakkuri, Kai: Kirjoituksia Hietaniemen hautausmaalta. Ajatuksia, tietoa, tarinoita. BSV.2004

Teronen, Arto; Vuolle, Jouko: Taiteilijakukkulalla. Suomalaisia taiteen tekijöitä. Kirjapaja, 2012.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hietaniemen_hautausmaa

https://www.helsinginseurakunnat.fi/…/hautausmaat/hietaniemi/

Hakli, Terhikki: Hautakammiosta sateenvarjoon. Hietaniemen hautausmaan Taiteilijainmäen hautamuistomerkkien kertoma. Käytännöllisen teologian pro gradu –tutkielma. Huhtikuu 2015

 

Museovirasto:

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1556

https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/search/page:2

Harrastajablogit:

http://juhankotisivu.arkku.net/kuuluisuuksien_hautoja.htm

https://kalmistopiiri.wordpress.com/2012/12/06/suomen-edesmenneiden-presidenttien-haudat/

Haastattelut ja Helsingin ortodoksisen seurakunnan hautausmaa, esite ja http://hos.fi/fi/uspenskin-katedraali/historia

http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/taiteilijat/157

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ina_Colliander

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tito_Colliander

http://www.eeva.fi/artikkeli/baba-lybeck-henkinen-paaoma-tarkein

Colliander Tito: Lapsuuteni huvilat. (Bevarat.) W+G.2964

The Times – Concise Atlas of the History of the World. 2001.

Englund Peter: Poltava. Art House. 2010

Kervanto-Nevanlinna Anja: Voimat jotka rakensivat Helsinkiä. WS. 2001

Lindqvist Herman: När Finland var Sverige. Bonnier.2014

Klinge Matti: Pääkaupunki: Helsinki ja Suomen valtio 1808-1863. Helsingissä: Otava, 2012

Klinge, Matti: Lyhyt Suomen historia. Uudistettu painos kirjasta Suomi Euroopassa. Helsingissä: Otava, 2001

Klinge Matti: Suomalainen ja eurooppalainen menneisyys: Historiankirjoitus ja historiakulttuuri keisariaikana. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1285. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2010

Klilnge Matti: Napoleonin varjo: Euroopan ja Suomen murros 1795–1815. Merkkivuosi 1809: kansakuntaa rakentamaan -hanke. Helsingissä: Otava, 2009

Klinge Matti: Idylli ja uhka: Topeliuksen aatteita ja politiikkaa. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1998

Kolbe Laura: Senaatintori – Suomen sydämessä (& Anja Kervanto Nevanlinna). 2012

Kolbe Laura: Ihanuuksien ihmemaa. Helsinki: Kirjapaja, 2010

Kolbe Laura: Helsinki – Itämeren tytär (Matti Klingen kanssa, Otava 1999)

Volkov Solomon: Kulttuurikaupunki Pietari. Otava 1996

Työväen kalenteri 1920

Mainokset
%d bloggers like this: