e) Talvi. Metsä. Meri.

Urban – Nature  VUOSAARI

vuosaari mustarastas

Helsingin nimikkolintu Mustarastas oli kevätkylvyssä Uutelassa, Vuosaaressa 2.3.2016. Kuva: Kari Rouhiainen

Kirjoitin kymmenen vuotta sitten Matkailuyrittäjän Maamme-kirjan (Edita) ja kirjassa on luku: Veikko Neuvosen kanssa luontokoulussa. Liitän luvun alkuperäisestä käsikirjoituksesta tähän. Jos olette kiinnostunut, kirjaa saa vielä kirjastosta  – eikä se nyt hirveästi ole vanhentunut, se on nykyään melkein rock.  Tässä ensin muutamia kuvia viime viikon keikaltamme:veikko

Mustankiven puistossa, Vuosaaressa Veikko Neuvonen kertoo mustasta kivestä, gabrosta ja hiekkaisesta harjusta sekä Vuosaaren juomavesialtaasta, joka on pääkaupungin kriisitilanteita varten perustettu puiston alle.

vedenottamoAsiallisia Urbannature-opiskelijoita.KallvikKallvikin harju länsilaidalta. Oikealla on Laajasalo ja Santahamina, josta silloin tällöin kuuluu jytinää.

Veikko sanoi näin :”Kauniiden asioiden kokeminen tulee keskiluokkaistuville kuluttajille yhä merkityksellisemmäksi”.

Tämä kannattaa pitää mielessä, kun suunnittelemme Urban & Nature-opastuksia. Luonto virkistävänä ja voimaannuttavana kokemuksena ja siihen yhdistetty ikiaikainen viisaus – Sofia- ovat aika hyviä resursseja. Sofia tarkoittaa tietoa ja viisautta, filo + sofia = rakkaus tietoon.

Opimme Sofiassa, että pimeys on ”luomatonta valoa”, ja Veikko sitten suositteli kirjaa ”Kaikki valo jota emme näe”, löysin siitä tällaisen linkin: http://www.kirja.fi/kirja/anthony-doerr/kaikki-se-valo-jota-emme-nae/9789510409749/ . Kirja on saanut viime vuonna Pulizer-palkinnon.

Kirjoitin eräästä käynnistäni Kallvikissa ja kulttuurikeskus Sofiassa blogissani keväällä 2013: https://ullisexperience.wordpress.com/2013/04/

Tässä luku Matkailuyrittäjän Maamme-kirjasta:

”Veikko Neuvosen kanssa luontokoulussa

Talvi on Suomen pisin vuodenaika. Termisen eli lämpötilalla mitattavan talven kesto on Utsjoella 203 päivää ja Helsingissä 122 päivää vuodessa. Talvi on silloin, kun päivän keskilämpötila on nollassa tai sen alapuolella. Talvisessa luonnossa on kuitenkin elämää: puut keräävät nopean kesän aikana energiaa talvea varten ja aloittavat jo aikaisin keväällä valmistautumisen uuteen kesään. Puiden talous on kunnossa, kaikki jaetaan järkevästi. Maan alla oleva juuristo on puun tieto- ja johtokeskus. Sienet, jäkälät, eläimet ja ihmiset saavat osansa puusta ja ne suojelevat sitä.

Eläimet ja kasvit ovat sopeutuneet talveen ja niiden systeemi on tarkoituksenmukainen värivaihtelun, turkin paksuuden energiatalouden osalta. ”Jäniksen talviturkki vastaa seitsemää villapaitaa päällekkäin, eikä turkki kastu, eikä haihduta lämpöä, kuvaa luontotoimittaja Veikko Neuvonen (1999) Matkailun luontokoulussa ( Keski-Suomen KSL).

”Ainoastaan ihmisillä on ongelmia talvipukeutumisen kanssa, pukeudutaan liian kevyesti ja kuvitellaan, että talviasussa ollaan paksuja ja rumannäköisiä. Ne eläimet, jotka eivät kestä Suomen talvea, ovat kokeilijoita, jotka hakeutuvat tänne aivan pohjoisimmille elinalueilleen sään vaihteluiden ansiosta.”

Suomeen on pysyvästi sopeutunut 42 000 lajia. – Suomi sijaitsee pohjoisessa 60 ja 70 leveyspiirien välissä. Samalla leveyspiirillä ovat esim. Jakutia Siperiassa, jossa pakkasta saattaa olla –70 astetta. Helsinki sijaitsee samalla piirillä kuin Grönlannin etelärannikko, mutta Suomessa viljellään ja meillä on neljä selkeästi erottuvaa vuodenaikaa. Eläimet ovat sopeutuneet Suomeen jo n. 10.000 vuotta sitten.

Ihminen vaikuttaa luonnon, ja samalla myös oman elämänsä tasapainoon. Suurin uhka ympäristölle tulee ilmaston lämpenemisestä.

Ilmatieteen laitos: ”1800-luvun puolivälistä lähtien maapallon lämpötila on noussut 0,3-0,6 astetta, ja ensi vuosisadalla ilmaston arvioidaan lämpenevän 1-3,5 astetta. Lämpötilan muutos vaihtelee merkittävästi alueittain. Voimakkaimmin ilmasto lämmennee lähempänä napoja. Ilmastonmuutosta aiheutuu myös ihmisen toiminnan suoran tai epäsuoran aiheuttama muutos ilmakehän koostumukseen ja fysikaalis-kemiallisiin prosesseihin, jotka vaikuttavat mm. maapallon lämpö- ja sadeolosuhteisiin. Tunnetuin näistä ihmisen aiheuttamista tekijöistä on kasvihuoneilmiön voimistuminen, joka aiheutuu pääasiassa fossiilisten polttoaineiden käytöstä, sademetsien hävittämisestä ja ihmisen ilmakehään päästämistä kemikaaleista. Ihmiskunnan aiheuttamaan ilmastonmuutokseen kuuluu myös stratosfäärissa napa-alueilla tavattava otsonikato, joka vaikuttaa yläilmakehän ilmastoon 15 km korkeudelta ylöspäin.” Ilmatieteen laitos,2004.
Vuonna 1973 valtion hallinnossa oli ainoastaan yksi ympäristöalan virkamies, tällä hetkellä ympäristöasioita hoitaa Suomessa yli 1700 viranhaltijaa. Tämän päälle tulevat vielä esim. järjestöt ja yritystoiminta.

Suolla

Suomessa on eniten suota maailmassa pinta-alaan suhteutettuna. Suota on 60-luvulla kuivattu metsätalouden tehostamiseksi noin kymmenen miljoonaa hehtaaria. Suota on käytetty myös turpeen lähteenä.

” Suo on esteettisenä ympäristönä mielenkiintoinen. Suon tuoksu ja äänet poikkeavat esimerkiksi tutusta metsäympäristöstä. Suo muuttaa koko ajan väriään”, kuvailee Veikko Neuvonen.

Suo antaa elinpaikan useille linnuille, nisäkkäille, kasveille ja ötököille. Suolintujen lajikirjo lisääntyy pohjoiseen mentäessä. Suolla ja sen laitamilla viihtyviä lintuja ovat kurki, kala-, harmaa- ja pikkulokki, pajulintu ja niittykirvinen, keltavästäräkki, suosirri, iso- ja pikkukuovi, korppi, varis, kalasääksi, muuttohaukka, suokukko,” Neuvonen kertoo. ”Laulujoutsenen pesäkumpu sulaa aikaisin keväällä, jolloin joutsen ehtii selviytyä 140 päivän pesimäkierron ja saattaa uudet lentokykyiset poikaset liikkeelle. Telkkä on myös kotiutunut suolle”.

”Kaakkuri tekee usein pesän suolammen saarekkeelle, se tarvitsee pitkän kiitoradan lentoon lähtiessään ja siksi se saalistaa kotilammen viereisillä vesillä. Joskus onkimiehet aiheuttavat tahattomasti kaakkurin poikasten tuhoutumisen, kun kaakkuri ei uskalla tulla pesälleen ja varikset pääsevät suojattomien poikasten kimppuun,” kertoo Neuvonen. ”Yleisimmät lintulajit pajulintu ja peippo viihtyvät myös suon laitamilla. Keväisin teeri käy soidintaan suohankiaisilla, pyy viheltää, myös tikat ja hanhet kuuluvat suon asukkaisiin. Inarin palsasoilla sinirinta ja lapinsirkku ovat yleisiä. Joskus tavataan myös kapustarinta ja valkoviklo”, Neuvonen luettelee. ”Taivaanvuohi on toiselta nimeltään kellolintu. Sen ääntely kuulostaa kellolta: tik-ko-tik-ko. Lentoon lähtiessään sen ulommaiset siipisulat päristävät mäkättävän äänen, josta vuohinimitys tulee,” Neuvonen opastaa.

Nisäkkäistä tyypillinen suon asuja on hirvi. Porotkin pärjäävät suolla, vaikka itikoista ja muista verenimijöistä on niille paljon haittaa. Karhu ahmii suolla marjoja varsinkin loppukesästä, kettu metsästää myyriä ja päästäisiä. Suomen soilla on viisi sammakkolajia: tavallinen, viitasammakko, rupikonna sekä vesilisko ja rupilisko.

Suon kasviston tyyppilaji on kihokki, joka nappaa pyyntilehdillään hyönteisiä ravinnokseen. Samalla lailla elantonsa hankkii valkokukkainen yövilkka. Suomessa on 36 kämmekkälajia, joista soilla tavataan mm. tikankontti lettosoilla, sekä neidonkenkä ja punakämmekkä.

Kasveista ihmisille tärkein on lakka, josta saadaan taloudellisesti merkittävää tuottoa vuosittain. Myös karpalo ja juolukka ovat tärkeitä marjoja, joita Suomessa poimitaan kuitenkin varsin vähän verrattuna esim. Viron tai Venäjän marjasoihin.

Suoluonto on kulttuurihistorian arkisto. Turvekalenterista voidaan kartoittaa paikkakuntalaisia jo aikaisemmilta vuosituhansilta. Turvekronologia tutkii kerrostumia ja dendrokronologia tutkii puuston aikamäärityksiä. Liekopuu on suossa tuhansia vuosia säilynyttä puuta, jolla on nykyään myös hyötykäyttöä mm. taide- ja käyttöesineinä, matkailijan talismaaneina. Rutalahtelainen Eero Nurminen on erikoistunut liekopuun työstämiseen, josta hän on tehnyt kaikenlaista, jopa solmion itselleen.

”Suo on kokemus, jota keski-eurooppalaisilla ei ole”, sanoo Veikko Neuvonen. ”Suo on herkkä ympäristö, arvobiotooppi, jonka pitää saada elää omaa elämäänsä, suota pitää kunnioittaa. Suolle meno saattaa myös pelottaa. Lajien tuntemus on tärkeää, rakkaus ympäristöön syntyy ymmärryksen kautta”, sanoo Veikko Neuvonen.

Metsässä

”Metsää on käytetty liian voimakkaasti, Suomi on tarvinnut metsän tuomaa kansallisvarallisuutta. Metsäbiotoopissa on eniten uhanalaisia lajeja” kertoo Neuvonen. ”Suomen pinta-alasta on peltoa vain seitsemän prosenttia. Niittyjä ja hakamaita on enää alle 10.000 hehtaaria. Yhteiskunnan rakenteiden muuttuminen muuttaa kulttuurimaisemaa ja tämä vaikuttaa myös matkailuun, Neuvonen sanoo.

”Avainasemassa ovat maatalouden ammattilaiset ja politiikka. Ihmiset vaikuttavat toimillaan voimakkaasti luonnon tasapainoon. – Kun peltoja alettiin paketoida aiheutti pusikoituminen pensaslintujen kantojen lisääntymisen.- Samalla lisääntyivät myyrät ja näin pöllöille tuli lisää ravintoa. – Kottarainen on hävinnyt karjatalouden vähenemisen myötä, mutta Suomessa se esiintyykin jo levinneisyysalueensa pohjoisreunalla. Hollannissa liikoja kottaraisia tuhotaan, koska ne hävittävät maissisatoa.”

Suomessa peltoja on kaskettu ja raivattu lisää vuosisatojen ajan, koska omavaraisuus on ollut varsinkin kriisien sattuessa vähäinen. Viljan tuonti on ollut vaikeaa tai estynyt talous- ja sotilaspoliittisista syistä. Ensimmäisen maailmansodan aikaan Suomen elintarvikeomavaraisuus romahti 40 prosenttiin. Valtio alkoi heti itsenäisyyden alussa tukea pellon raivaamista. Toisen maailmansodan ja Karjalan peltoalan menettämisen jälkeen palkittiin pellon raivaajia.

1960-luvulla alkoi ruoan ylituotanto. Valtio alkoi silloin voimakkaasti tukea maataloustuotteiden vientiä ja maataloustuottajia. 1980-luvulla alkanut politiikka yritti muuttaa maatalouden rakenteita viidentoista erilaisen kansallisen säädöksen voimalla. Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen tulivat uudet säädökset ja ohjeet. Uutta peltoakin raivataan taas.

Perinteiset työtavat ja ammatit vähenevät, joten uhanalaiselle biotoopille täytyy tehdä jotain muilla keinoilla. Maaseudulla kehitetään nyt myös uusia ammatteja. Metsää ja kulttuurimaisemaa voidaan suojella tietoisesti. Matkailu saattaa olla eräs niistä elinkeinoista, jotka mahdollistavat monimuotoisen kehityksen.

Veikko Neuvonen sanoo olevansa luonnon ystävä ja tiedottaja:

”Luonnon suojelu on arvokasta työtä, johon kaikki voivat osallistua. Ympäristön suojelu on yhteiskuntapolitiikkaa. Luonnon ystävä opettelee myös luonnon lukutaitoa. Lajien tuntemus on tärkeää. On kiva tuntea ystävänsä nimeltä,” Neuvonen sanoo. ”Suomi on kapeaa eteläistä tammivyöhykettä lukuun ottamatta taigaa ja tundraa. Näihin oloihin, joissa lämpötila vaihtelee seitsemänkymmentäkin astetta vuodessa, on sopeutunut n. 42 000 eliölajia. Lajit muodostavat luonnon. Nisäkkäitä on kuusikymmentä lajia, lintuja on tavattu 417 lajia ja n. 240 lintulajia pesii täällä. Erilaisia ötököitä on 17.000 lajia. Lajien asema eloyhteisöissä on mielenkiintoista opeteltavaa.

Ihmiset tarvitsevat kosketusta luontoon. Meillä ei täällä pohjoisessa ole niin dramaattisia ja elämyksellisiä luonnonihmeitä, kuin esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa tai Afrikassa, sanoo Neuvonen, joka on tutkinut maapalloa napajäätiköltä napajäätikölle sekä itään ja länteen, – ”Mutta meillä on arvokkaita kokonaisuuksia, joilla on omat ainutlaatuiset ominaispiirteensä. Myös luonnon kulttuurihistoria on tärkeää. Eino Leinon runokuva ruisrääkästä on suomalaisten sielun maisemaa ja ruisrääkkän raksutusta on näinä kesinä päässyt taas kuulemaan,” Neuvonen kertoo.”

maamme

 aitaaa
Vuosaari. Hieno Urban-Nature – ympäristö vain 20 minuuttia Rautatientorilta
Vuosaari kartta

Vuosaari

Tässä on Vuosaari, Helsingin suurin kaupunginosa, jossa asuu 43000 ihmistä meren ja metsän lomassa ja metrolinjan pääteasemalla. Vuosaaressa on monikansallista väestöä ja paljon erilaisia palveluja. Vuosaaren metroasema on Helsingin itäisin metroasema, Kontula on maailman pohjoisin.
Linkki:Vuosaaren metroasema

Tutustumme Urban-Nature-kurssilla Vuosaaren luontomatkailun madollisuuksiin.

Varoitus: Vuosaari on anagrammikielellä Voi raasu. Alla oleva anagrammikuva on kevennys, älä käytä huumoria opastuksissa, ennen kuin olet varma osallistujien huumorintajusta.Anagrammimetro

aitaaa

Thinglink

Thinglink on aika kätevä tapa rakentaa kuvalle tai kartalle oma kokonaisuus syventävine linkkeineen. Tee itsellesi Thinglink-tili ja aloita harjoittelu. Ylläolevan kartan voit kopioida omaan blogiisi ja alkaa tehdä omaa URBAN&NATURE-reittiäsi Vuosaaressa.  Tässä esimerkki, klikkaile ympyröitä:

Thinglinkiin pääset täältä:  https://www.thinglink.com/
aitaaa
Mainokset
%d bloggers like this: